Kävimme Paimiossa Pihlan kanssa yrittämässä toista toko koetta ehkä epäonnisestikkin huonolla saldolla. II-tulos taas, melko samoin pistein kun viimeksi, 145p. Suurin pistemenetys tuli vapaana seuraamisesta, 0, mikä pilasi tällä kertaa meidän suorituksen 40p menetyksellä.

Pisteet:

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 10 (jesh! Tätähän me treenattiin viime kerran jälkeen)

Seuraaminen kytkettynä 8 (Pihla vilkuili jo tässä vaiheessa paineissaan tuomaria)

Seuraaminen taluttimetta 0 (Pihla paineistui tuomarista, joka seurasi aivan takapuolessa kiinni jopa juostessa. Korvat luimussa se vilkuili taakseen kunnes pää ei enää kestänyt ja  juoksi ulos kentältä.)

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8,5

Luoksetulo 9 (törmäsi ja aavistuksen horjahdin, muuten täydellinen!)

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8 (Paineistui tuomarista ja käveli muutaman askeleen)

Estehyppy 10

Kokonaisvaikutus 9 (Tuomari sanoi että oltais ehdottomasti ansaittu I-tulos)

 

Tuo karkaaminen harmitti ihan hirveästi. Moni muukin alokaskoira paineistui ja karkasi ja jotkut hyppivät paineessa ohjaajan ympäri. En ole ennen nähnyt tokotuomaria joka hiillostaa seuratessa samalla tavalla, juoksi takapuolessa kiinni. Olisihan sitä pitänyt treenata, varsinkin kun tiedän että Pihla on herkkä koira eikä kestä tuollaista. Silti oli ylläri, että se lähti pois. Muistaakseni tilanne oli jotakuinkin sellainen, että vilkuillessaan tuomaria se harhautui eroon minusta oikealle käännöksessä ja siinä koki jääneensä sitten varmaan yksin ja hätääntyi. Sain hakea sen takaisin, mutta siinä vaiheessa olin aika sekaisin. Vastoin kaikkia odotuksia, Pihla pääsi yli äskeisestä, skarppasi ja suoritti loistavasti loppuun ottaen vielä kympinkin estehypystä ja luoksetulokin oli hyvää Pihlaa. Innokas ja täsmällinen, tuli aivan suoraan, mutta hiukan liiankin innokas kun törmäsi vähän. Siinä suhteessa olin erittäin tyytyväinen, ettei pelkotila jäänyt päälle ja Pihlalle ei jäänyt mielikuva että tilanteesta pääsee pois katoamalla paikalta. Ehkäpä ensi kerralla ykkönen? Seuaaminen jos olisi tänään onnistunut niin oltaisiin saatu ihan kirkkaasti I tulos. Tuomarikin harmitteli että koira olisi ansainnut ykkösen ja antoi yleisvaikutelmaksi 9 karkaamisesta huolimatta. Kehui että seuraaminenkin olisi ansainnut 10.

Herkän ja helposti paineistuvan koiran kanssa pitää olla omat kikkakolmoset mutta kyllä tämä tästä. Hetken ajan olo oli niin tyrmistynyt että ajattelin ettei ikinä enää. Mutta seuraavaan kisaan on jo ilmoittauduttu ja taisinpa heti soittaa jo uutta paikkaa, ei luovuteta. Seuraava tuomari on nainen ja ei kuulemma hiillosta takapuolessa. Kyllä me vielä rämmitään alokasluokka ja sitten vaihdetaan pk puolelle ja keskitytään seuraavaan ongelmaan eli A-esteeseen. Jälki vai viesti, en tiedä vielä.

Milalla taas on omat suunnitelmat tälle syksylle, katsotaan miten käy! Milan estehyppelövideota, kiva kun ei tarvi houkutella sen enempää hyppelemään tai kiipeilemään:

www.youtube.com/watch