BH MH Viva'la Rosa Geneva Rosa
Kaikki tiedot Milasta löytyy sen omalta sivulta: www.freewebs.com/prellunbenjamin/mila.htm
Mila on tullut minulle sijoitukseen keväällä -10 Johanna Rantaselta, kennel Diamandin. Olin toivonut saavani toiseksi harrastuskoirakseni sellaisen dobermannin, jonka harrastusominaisuudet eivät lopu "kesken". Myös ohjaajana pitää katsoa aina itseään peiliin, mutta Pihlan kanssa selkeästi koiran ominaisuudet ovat nousseet esteeksi monille harrastuksille.
Ajatus tästä pentueesta sijoittamiseen on varmasti lähtenyt isästä, Diamandin Santanasta. "Carlos" on erittäin toimintakykyinen ja moottoriltaan väsymätön uros, jonka työskentelyä omistajansa Minnan kanssa on hieno katsoa. Luonnetestissä 2-vuotiaana mm. toimintakyky +2, puolustushalu +3, taistelutahto +3 ja kovuus +3 (kohtuullisen kova). Luonnetestin lisäksi Carlos on käynyt MH testissä, vaikkakin jo vanhemmalla iällä. Carlos on myös ZTP testattu arvosanalla Sg1A ja koulutustunnukset BH ja KK2 löytyvät. Milan emä, Ariel Electra King "Ariel" on tullut suomeen puolasta vasta sen ollessa 2-vuotias. Ariel on typistetty, eikä valitettavasti voi näin ollen osallistua suomessa kokeisiin tai testeihin. Ariel on kovan elämänkoulun kokenut narttu, joka on kuitenkin selväpäinen kokemastaan huolimatta. Näin Arielin ennen astutusta, kun maalimiehemme Makke leikki sen kanssa. Koirasta ei ollut mitenkään huomattavissa sen aiempi elämä. Kaiken kaikkiaan nartun "vietikkyys" kiinnitti huomioni.
Minun ei pitänyt todella ottaa pentua keväällä -10. Minulla oli mahdollisuus käydä pentulaatikolla, mutta en käynyt, koska minulla ei missään nimessä ollut mahdollisuutta ottaa pentua. Johanna oli käynyt muutamaan otteeseen ja pentujen ollessa 6 viikkoisia, hän testasi kaikki pentueen nartut. Miltei kaikissa oli potentiaalia, mutta pari niistä oli erittäin lupaavaa. Johanna testasi pennut saalisvietin, taistelutahdon, ääniherkkyyden ja rohkeuden osalta ja päätyi kahdesta vahvasta ehdokkaasta pienimpään tyttöön, joka oli paras taistelutahdossaan ja vimmaisin saaliin kimppuun hyökätessään. Toisella oli ehkä yhtä hyvä saalis, mutta ei niin riittoisa taistelutahto. Pienin oli vilkas ja röyhkeä riivinrauta. Se suhtautui räminäpurkin paiskaamiseen myös parhaiten; hätkähti vain, häntä ei laskenut alas, meni heti katsomaan kolinan aiheuttajaa ja yritti ottaa sen hampaisiinsa. Pennuilla ei oltu juurikaan leikitty ennen tätä, joten kaikki reaktiot olivat hyvin aitoja ja luontaisia, mitä esittivät.
En tiedä miten Johanna sai minut ylipuhuttua, mutta meille tuli huhtikuussa sitten pentu. Mila oli sellainen pentu mitä olin halunnutkin, erittäin leikkisä, taistelutahtoinen, väsymätön....Mutta niin kuin kaikki pennut, melko rasittava. Milan kanssa rankensin aktiivisesti laumaviettiä ja tein töitä esineiden omimisen suhteen. Kaikki muu harrastusominaisuuksien suhteen olikin helppoa. Nykyään Mila on mielestäni hyvin laumaviettinen minun suhteeni, eikä omi lelujakaan. Omiminen oli siitä jännä, että vaikka minulta leluja omittiin pentuna, maalimiehelle taas kaikki on alusta asti tähän päivään saakka puskettu takaisin voiton jälkeen. Ehkei minussa ollut tarpeeksi haastetta.
Milan kanssa on harrastettu paljon kaikenlaista: tottis, purut, jälki, viesti, esineet, vetolajit. Tähän mennessä Milalla on suoritettu BH koe (20kk iässä) ja käyty MH testissä (21kk iässä). Lisäksi Mila ja Jasu kävivät canicross kisoissa 10/2011 sijoittuen heti hopealle ja syksyyn kuului myös ROP ja SERT näyttelysaavutukset.
MH testi osoitti pitkälle sitä mitä koirassa näin: erittäin leikkisä, saalisviettinen ja sosiaalinen. Näistä varsinaisesti sosiaalinen Mila ei niin kovasti ole. Se on avoin, mutta yleensä ei niinkään välitä ihmisistä. Jos jollain on ruokaa tai pallo niin se on tietysti superkivaa. Testissä Mila myös reagoi voimakkaasti uhkiin, mutta palautui niin että ohitettaessa uhkat uudestaan, ei enää muistanut niitä. Aaveisiin Mila suhtautui aggressiolla, perääntyen uhkasta poispäin. Kun Mila tajusi, että aaveet ovatkin ihmisiä, käyttäytyi se taas normaalisti. Luonnetesti kiinnostaisi myös, mutta katsotaan käydäänkö me jossain vaiheessa kokeilemassa.
Harrastuskoirana Mila on sopinut minulle kuin hanska käteen. Se on temperamenttinen ja erittäin saalisviettinen (leikkimishaluinen) pieni narttu, jonka liikkeisiin on ollut helppo saada terävyyttä ja täsmällisyyttä. Näin aloittelevan ohjaajan rajoissa on menty, ehkä voisi olla näyttävämpääkin, mutta minun pilkunviilaukseen Mila on sopinut täydellisesti. Mila on hieman ohjaajapehmeä, mutta "käsittelynkestävä" (tätä ei tule tulkita väärin, en kohtele koiraa epäreilusti), mikä tekee siitä miellyttävän ohjata. Mila on myös taistelutahtoinen, mikä on melkein välttämätöntä monessa harrastamisessa. Puruissa se haluaa haastaa maalimiehen. Jo "voitettuaan" hihan, se suuntaa uudestaan maalimiehen luo haastamaan.
En pidä tavoitteiden julkistamisesta, mutta voisin ensi vuoden tavoitteita varovasti julkistaa. Ensi vuodelle olisi tarkoitus käydä ZTP testissä. Jos koepaikkoja löytyy ja kaikki osa-alueet ovat kunnossa, olisi tarkoitus korkata pk-viestillä alokasluokka. Katsotaan, onko tämä tavoite ensi vai sitä seuraavalle vuodelle.
